|
|
Cranleigh Avignon on hevonen, joka on ratsastusta lukuun ottamatta varsin helppo hevonen käsitellä sukupuolestaan huolimatta. Avilla ei ole juurikaan orimaisia piirteitä, ja tämä tuleekin hyvin juttuun myös muiden orien kanssa, elleivät nämä ole kauheita riidankylväjiä. Kunnioituksen puutteen myötä ei myöskään tottele kaikkia vastaantulevia, vaan orin luottamus täytyy ansaita ennen varsinaista käsittelyä.
Ratsuna Avignon on herkkä hevonen, joka vaatii ratsastajalta paljon, ennen kuin suostuu tekemään yhtikäs mitään. Tämä on tarkka etenkin istunnasta, ja pienikin turha kallistuminen suuntaan tai toiseen saa hevosen hidastamaan automaattisesti vauhtia ja lopettamaan sen, mitä ikinä onkaan tekemässä. Liian vahvoihin ohjasotteisin Avi vastaa samalla mitalla, eli painaa kuolaimelle koko painollaan jyräten ratsastajan apujen läpi. Tasapainonsa hyvin säilyttävällä, herkkäkätisellä ratsastajalla orista saa kuitenkin irti tasokkaan ja hyväliikkeisen hevosen. Kouluratsastuksessa ori kyllästyy nopeasti kaavamaisiin toistoihin, mutta maastossa tämä tuppaa etenkin yksin ollessaan innostumaan turhankin paljon.
Estepainotteinen Avi hyppää aina tarkasti ja varmasti. Ratsastaja ei saa oria ottamaan ylimääräisiä riskejä, joten tiukkojen reittien ja haastavien lähestymisien tekeminen voi olla tämän hevosen kanssa vaikeaa Avin yrittäessä korjata itse linjat helpompikulkuisiksi. Orin kanssa ei kannatakaan keskittyä hyvään aikaan, vaan käyttää hyväkseen tämän tarkkaa ja kepeää hyppytyyliä, jonka avulla virhepisteitä ei juuri satele. Avi on taitava arvioimaan myös itse sopivat askelvälit, joten jos tämä liikkuu estekorkeuksiin nähden riittävän reippaasti, ei ratsastajalla ole syytä puuttua asiaan. Laiskotellessaan tähän voi tietty potkia hieman vauhtia.
Avignon on hoitaessa rauhallinen ja hyväntuulinen hevonen, joka tykkää myös osallistua hoitotoimenpiteisiin. Ori haistelee ja toisinaan jopa maistelee kaikki harjat ja varusteet läpi siihen tilaisuuden saadessaan, ja saattaapa tämä antaa parit märät pusut myös hoitajalle, jos tämä on orille ennestään tuttu ja miellyttävä käsittelijä. Taluttaessa Avi seuraa ihmistä kuin hai laivaa, mutta etenkään tuntemattomissa paikoissa tämän rauhalliseen olemukseen ei kannata tuudittautua.
Avignon on kohtalaisen helppo lastattava, eikä tämä alkujärkytyksen jälkeen pistä pahakseen, vaikka joutuisikin kuljetuskoppiin yksin. Kaverin ollessa jo valmiina trailerissa kävelee ori omalle paikalleen suin päin vieruskaveriaan leikkisästi tökkien. Kisapaikalla Avi seisoo aina tovin ryhdikkäästi korvat hörössä ja kaulalla korkealle kurottaen, mutta rentoutuu saatuaan yleiskäsityksen ympäristöstä. Verryttelyissä ori saattaa hieman lusmuilla, mutta kisatilanteessa tämä antaa kaikkensa, kunhan kisapaikalle siirrytään vain riittävän ajoissa, jotta Avi ehtii taas totutella tilanteeseen. Jos ori viedään verryttelyistä suoraa kisakentälle, saattaa tämä kiinnittää turhankin paljon huomiota ympäristöön ja jättää ratsastajan huomiotta.
Ratsuna Avignon on herkkä hevonen, joka vaatii ratsastajalta paljon, ennen kuin suostuu tekemään yhtikäs mitään. Tämä on tarkka etenkin istunnasta, ja pienikin turha kallistuminen suuntaan tai toiseen saa hevosen hidastamaan automaattisesti vauhtia ja lopettamaan sen, mitä ikinä onkaan tekemässä. Liian vahvoihin ohjasotteisin Avi vastaa samalla mitalla, eli painaa kuolaimelle koko painollaan jyräten ratsastajan apujen läpi. Tasapainonsa hyvin säilyttävällä, herkkäkätisellä ratsastajalla orista saa kuitenkin irti tasokkaan ja hyväliikkeisen hevosen. Kouluratsastuksessa ori kyllästyy nopeasti kaavamaisiin toistoihin, mutta maastossa tämä tuppaa etenkin yksin ollessaan innostumaan turhankin paljon.
Estepainotteinen Avi hyppää aina tarkasti ja varmasti. Ratsastaja ei saa oria ottamaan ylimääräisiä riskejä, joten tiukkojen reittien ja haastavien lähestymisien tekeminen voi olla tämän hevosen kanssa vaikeaa Avin yrittäessä korjata itse linjat helpompikulkuisiksi. Orin kanssa ei kannatakaan keskittyä hyvään aikaan, vaan käyttää hyväkseen tämän tarkkaa ja kepeää hyppytyyliä, jonka avulla virhepisteitä ei juuri satele. Avi on taitava arvioimaan myös itse sopivat askelvälit, joten jos tämä liikkuu estekorkeuksiin nähden riittävän reippaasti, ei ratsastajalla ole syytä puuttua asiaan. Laiskotellessaan tähän voi tietty potkia hieman vauhtia.
Avignon on hoitaessa rauhallinen ja hyväntuulinen hevonen, joka tykkää myös osallistua hoitotoimenpiteisiin. Ori haistelee ja toisinaan jopa maistelee kaikki harjat ja varusteet läpi siihen tilaisuuden saadessaan, ja saattaapa tämä antaa parit märät pusut myös hoitajalle, jos tämä on orille ennestään tuttu ja miellyttävä käsittelijä. Taluttaessa Avi seuraa ihmistä kuin hai laivaa, mutta etenkään tuntemattomissa paikoissa tämän rauhalliseen olemukseen ei kannata tuudittautua.
Avignon on kohtalaisen helppo lastattava, eikä tämä alkujärkytyksen jälkeen pistä pahakseen, vaikka joutuisikin kuljetuskoppiin yksin. Kaverin ollessa jo valmiina trailerissa kävelee ori omalle paikalleen suin päin vieruskaveriaan leikkisästi tökkien. Kisapaikalla Avi seisoo aina tovin ryhdikkäästi korvat hörössä ja kaulalla korkealle kurottaen, mutta rentoutuu saatuaan yleiskäsityksen ympäristöstä. Verryttelyissä ori saattaa hieman lusmuilla, mutta kisatilanteessa tämä antaa kaikkensa, kunhan kisapaikalle siirrytään vain riittävän ajoissa, jotta Avi ehtii taas totutella tilanteeseen. Jos ori viedään verryttelyistä suoraa kisakentälle, saattaa tämä kiinnittää turhankin paljon huomiota ympäristöön ja jättää ratsastajan huomiotta.
| i. Arundo GER westf, m, 170cm |
ii. Acanthus westf, evm |
iii. Ascot westf, evm | iie. Eden GER westf, evm |
ie. Hillary GER westf, evm |
iei. Houston Problem westf, evm |
| iee. Bourbon GER westf, evm | ||
| e. Cavaliera westf, trn, 165cm |
ei. Cantaco westf, evm |
eii. Centauro westf, evm |
| eie. Tactic Stop westf, evm | ee. Leviné westf, evm |
eei. Luxemburg GER westf, evm |
| eee. Wistways westf, evm |
WESTF t. Maldwyn Avgas (s. 04.01.2018), tammasta Verbenaceae
FWB o. Bandit F (s. 21.12.2012), tammasta Blueberry Solo
FWB o. Bandit F (s. 21.12.2012), tammasta Blueberry Solo
ERJ esteratsastus (sijoituksia 41 kpl)
|
19.09.2016 | Iowa | 160 cm | 5/30
18.09.2016 | Iowa | 160 cm | 3/30 18.09.2016 | Iowa | 160 cm | 3/30 17.09.2016 | Iowa | 160 cm | 2/30 17.09.2016 | Iowa | 160 cm | 2/30 12.09.2016 | Breawa | 160 cm | 4/30 10.09.2016 | Breawa | 160 cm | 4/30 07.09.2016 | Breawa | 160 cm | 4/30 03.09.2016 | Breawa | 160 cm | 2/30 02.09.2016 | Breawa | 160 cm | 4/30 09.07.2016 | Metsovaara | 160 cm | 2/15 07.07.2016 | Metsovaara | 160 cm | 1/15 06.07.2016 | Metsovaara | 160 cm | 2/15 06.07.2016 | Metsovaara | 160 cm | 1/15 18.10.2015 | Devilsfair | 160 cm | 3/30 15.10.2015 | Diverso Team | 160 cm | 2/23 12.10.2015 | Eddangård | 160 cm | 3/21 11.10.2015 | Eddangård | 160 cm | 3/21 09.10.2015 | Eddangård | 160 cm | 4/21 06.10.2015 | Eddangård | 160 cm | 1/21 05.10.2015 | Eddangård | 160 cm | 1/21 |
29.09.2015 | Shadow | 160 cm | 5/40
23.09.2015 | Kilpailukeskus Reiter | 160 cm | 1/30 22.09.2015 | Kilpailukeskus Reiter | 160 cm | 3/30 20.09.2015 | Kilpailukeskus Reiter | 160 cm | 1/30 16.09.2015 | Kilpailukeskus Reiter | 160 cm | 2/30 10.09.2015 | Kilpailukeskus Reiter | 160 cm | 5/30 09.09.2015 | Kilpailukeskus Reiter | 160 cm | 2/30 07.09.2015 | Kilpailukeskus Reiter | 160 cm | 1/30 02.09.2015 | Mêl Seren | 160 cm | 3/30 30.08.2015 | Diverso Team | 160 cm | 3/40 28.08.2015 | Diverso Team | 160 cm | 4/40 27.08.2015 | Mêl Seren | 160 cm | 2/30 26.08.2015 | Mêl Seren | 160 cm | 1/30 25.08.2015 | Diverso Team | 160 cm | 2/40 24.08.2015 | Prime Sporthorses | 160 cm | 1/30 23.08.2015 | Diverso Team | 160 cm | 3/40 18.08.2015 | Prime Sporthorses | 160 cm | 4/30 17.08.2015 | Prime Sporthorses | 160 cm | 4/30 16.08.2015 | Prime Sporthorses | 160 cm | 1/30 15.08.2015 | Prime Sporthorses | 160 cm | 3/30 |
4. tammikuuta 2018 - Suku jatkuu
Avilla on jo ennestään yksi FWB-orijälkeläinen, mutta tänään puoliveritamma Verbenaceaen omistava Vibaja ilmoitti tamman varsoneen terveen ja tarmokkaan tammavarsan omasta oristani. Viestin saatteeksi oltiin lisätty parit kuvat tummasta pitkäkoivesta, jonka olisi tarkoitus muuttaa omistukseeni vieroitusiän jälkeen. Tammavarsasta toivotaan vielä isäänsäkin parempaa kilpahevosta ja se saa hyvät eväät suunnittelemaani tulevaisuutta varten myös emältään, jolta löytyy liuta voittoja ja muita sijoituksia 150 ja 160 cm -luokista.
Sain itse melko pitkälti päättää syntyneen varsan nimen, joskin kasvattaja toivoi nimessä käytettävän tavaramerkikseen muodostunutta etuliitettä Maldwyn ja westfaleniksi rekisteröitäessä noudatimme myös kantakirjan nimeämissääntöjä, eli nimesimme varsan isänsä nimen mukaan. Virallisissa papereissa tamma tunnetaan siis nimellä Maldwyn Avgas, mutta minulla oli sille jo heti kutsumanimi valmiina - Gaia. Tallissamme aletaan valmistautua uuteen tulokkaaseen, joka saa viettää varsaikänsä emänsä ja emän omistajan hyvässä hoivassa.
1. tammikuuta 2017 - Kisaratsusta jalostushevoseksi
Avi on ollut aikaansaava kisakentillä ja tämän upean hevosen on nyt uuden vuoden kunniaksi aika jättää kilpakentät uusille tulokkaille. Päälajina orilla on toiminut esteratsastus, jossa kisasimme huippuvuosinamme aina GP-tasolla 160 sentin esteluokissa. Sijoituksia kertyi kuluneiden kisakausien aikana paljon, mutta yhtä lailla kaikki ei aina mennyt täysin putkeen, kun käsiteltävänä on elävä olento. Välillä Avilla oli liikaakin orimaisia vinkeitä ja se saattoi jättää suorittamisen sikseen kiinnostavan tamman huomattuaan, mutta kaikesta huolimatta se oli kuitenkin hyvä kisahevonen. Ei ehkä täydellinen, mutta riittävän hyvä, jotta sillä olisi jonkinlaista jalostusarvoa oman tai muiden puoliverikantakirjojen sisällä. Sivubisneksenä kokeilimme orin uraa myös kenttäratsuna, mikä ei kuitenkaan täysin ottanut tuulta allensa. Onnistuimme metsästämään joitakin sijoituksia jopa CIC-luokista, mutta kunnollinen ura kaatui orin mahdottomuuteen kouluosuuksissa. Toisin kuten voisi olettaa, Avi kävi usein aivan liikaa kierroksilla kun treenattiin sileällä, mutta esteillä siinä oli juuri sopivasti potkua.
4. tammikuuta 2016 - Takaisin satulaan
Meidän viime vuonna erinomaisesti alkanut hallikausi päättyi vuoden lopulla kuin seinään, kun Avi-ori oli tuttuun tapaansa riekkunut tarhassa, mutta epäonnekkaasti rymynnyt ympäri asti ja loukannut itsensä siinä rytäkässä. Tarhasta hakiessa vastassa oli nolon näköinen ja selvästi liikkumista arasteleva hevonen. Inspektiolla kävi nopeasti selväksi, että vasen etujalka oli vuohisen alueelta kohtalaisen turvoksissa ja kokeilemalla se tuntui lämpimältä käteen. Eläinlääkäriä odottaessamme kylmäsimme turvonnutta aluetta juoksevan vesisuihkun alla. Eläinlääkärin tultua hän palpoi hevosen jalan ja epäili vahvasti sen nyrjähtäneen. Vietäessä vuohisniveltä ääriasentoihin Avi arkoi selvästi ja yritti kiskaista kavion pois eläinlääkärin käsistä. Hoidoksi määrättiin kylmäys niin usein kuin mahdollista vähintään kolmen kolmen vuorokauden ajan, tukiside sekä kipulääkkeet aluksi vajaa viikon ajaksi. Lisäksi ori laitettaisiin tarvittaessa pakkolevolle karsinaan, ellei se malttaisi olla rauhassa pienessä hiekkatarhassa, jolloin sille tulisi tarjota erilaisia virikkeitä ja valvottua, kevyttä liikuntaa akuutin vaiheen mentyä ohi. Energisenä hevosena Avilla meinasikin käpy palaa useammin kuin kerran, kun se joutui oleilemaan yksin pienessä tarhassa. Päivittäinen liikunta hoidettiin kuitenkin pitkälti narun päästä käsin, sillä tarhassa ori meinasi aina riehaantua.
Pelkällä jalkavaivalla emme kuitenkaan selvinneet, sillä vaikka ontuminen jäi pois melko nopeasti ja turvotus sekä lämpö laskivat, oli liikkuminen yhä jäykkää ja varsin epämieluista. Kudosvaurioiden paraneminen ottaa toki aikansa, mutta eläinlääkäri kävi kuitenkin tarkastamassa orin uudemman kerran ja huomasimme sen aristavan vielä kaiken lisäksi selkäänsä. Nopealla palpoinnilla huomattiin selän lihaksiston olevan erityisen kireällä ja todennäköisesti siellä on ollut myös tulehdustilanne päällä, mihin jalkavaivaan annettu suun kautta annosteltu tulehduskipulääke oli kuitenkin akuutissa vaiheessa varmasti jo auttanut. Varmuuden vuoksi kävimme vielä myöhemmin samana iltapäivänä klinikalla kuvauttamassa selän, ettei siellä ollut mitään isompaa ongelmaa. Kaikki oli kuitenkin luuston ja nivelten osalta kunnossa, aluetta ympäröivä lihaksisto oli vain jämähtänyt jumiin äkkinäisen ja yllättävän liikkeen seurauksena. Hoitona käytettiin hevoshierojaa ja erilaisia passiivisia sekä aktiivisia venyttelyharjoituksia. Jossain välin kuntoutusta jatkettiin maneesin puolella maasta käsin tehtävillä harjoituksilla. Avin kanssa selvittiin onneksi isommilta ongelmilta, vaikka aluksi se onnistuikin säikäyttämään meidät oikein kunnolla. Usean kuukauden mittaisen hoitojatkson jälkeen orin selkään asetettiin vihdoin ensimmäistä kertaa satula haaverin jäljiltä ja aloitimme satulasta käsin tapahtuvan kuntoutuksen ja lihaskunnon uudelleenkehityksen keveillä käyntiharjoituksilla. Vaatimattomaksi tavoitteeksi asetimme kisakentille paluun tulevan kesän aikana, ellei tilanne ota takapakkia.
9. kesäkuuta 2015 - Lisää westfaleneita
Uutta verta saapui tänään talliin, kun Cranleigh Equestrian Centrestä hankittiin kaksi uutta hevosta, Cranleigh Avignon ja Cranleigh Dressed To Kill. Tallin vanhemmat westfalenit ovat pitkälti sukua keskenään, joten kaksi sen rotuista hevosta olivat enemmän kuin tervetulleita rikastuttamaan hevoskantaa. Lähdin hakemaan hevoskaksikkoa tiistaina aamuyöstä aikaisella laivalähdöllä, ja olin Cranleighin tiluksilla noin puolen päivän aikoihin. Tallin omistaja Kida oli laittanut uudet hevoseni lähtökuntoon, ja hoidimme vielä ennen kotiinpaluuta parit asiakirjat kuntoon, minkä jälkeen menin tapaamaan hevosia, jotka Isossa-Britanniassa asuva ystäväni oli käynyt koeratsastamassa ja antanut minulle tuomionsa, joka oli positiivinen. Avignon katseli hieman epäluuloisena minua saapuessani orin karsinanovelle, mutta tuli kuitenkin hetken päästä haistelemaan kaulaansa kurotellen. Ori ei tainnut kovin herkästi tutustua uusiin tuttavuuksiin, mutta tämä antoi minun kuitenkin taluttaa itsensä kiltisti kuljetusautoon. Kotimatka sujui hyvin, eivätkä hevoset jännittäneet laivassakaan oloa yhtään sen enempää, kuin olin luullut. Suomen kamaralle saavuttuamme edessä oli vielä parin tunnin automatka, minkä jälkeen olimme Prime Sporthorsesissa. Aviksi kutsuttu ori haisteli jännittyneenä ilmaa, mutta rauhoittui kuitenkin nopeasti tyhjentämään karsinassa odottanutta heinäverkkoa.
Avilla on jo ennestään yksi FWB-orijälkeläinen, mutta tänään puoliveritamma Verbenaceaen omistava Vibaja ilmoitti tamman varsoneen terveen ja tarmokkaan tammavarsan omasta oristani. Viestin saatteeksi oltiin lisätty parit kuvat tummasta pitkäkoivesta, jonka olisi tarkoitus muuttaa omistukseeni vieroitusiän jälkeen. Tammavarsasta toivotaan vielä isäänsäkin parempaa kilpahevosta ja se saa hyvät eväät suunnittelemaani tulevaisuutta varten myös emältään, jolta löytyy liuta voittoja ja muita sijoituksia 150 ja 160 cm -luokista.
Sain itse melko pitkälti päättää syntyneen varsan nimen, joskin kasvattaja toivoi nimessä käytettävän tavaramerkikseen muodostunutta etuliitettä Maldwyn ja westfaleniksi rekisteröitäessä noudatimme myös kantakirjan nimeämissääntöjä, eli nimesimme varsan isänsä nimen mukaan. Virallisissa papereissa tamma tunnetaan siis nimellä Maldwyn Avgas, mutta minulla oli sille jo heti kutsumanimi valmiina - Gaia. Tallissamme aletaan valmistautua uuteen tulokkaaseen, joka saa viettää varsaikänsä emänsä ja emän omistajan hyvässä hoivassa.
1. tammikuuta 2017 - Kisaratsusta jalostushevoseksi
Avi on ollut aikaansaava kisakentillä ja tämän upean hevosen on nyt uuden vuoden kunniaksi aika jättää kilpakentät uusille tulokkaille. Päälajina orilla on toiminut esteratsastus, jossa kisasimme huippuvuosinamme aina GP-tasolla 160 sentin esteluokissa. Sijoituksia kertyi kuluneiden kisakausien aikana paljon, mutta yhtä lailla kaikki ei aina mennyt täysin putkeen, kun käsiteltävänä on elävä olento. Välillä Avilla oli liikaakin orimaisia vinkeitä ja se saattoi jättää suorittamisen sikseen kiinnostavan tamman huomattuaan, mutta kaikesta huolimatta se oli kuitenkin hyvä kisahevonen. Ei ehkä täydellinen, mutta riittävän hyvä, jotta sillä olisi jonkinlaista jalostusarvoa oman tai muiden puoliverikantakirjojen sisällä. Sivubisneksenä kokeilimme orin uraa myös kenttäratsuna, mikä ei kuitenkaan täysin ottanut tuulta allensa. Onnistuimme metsästämään joitakin sijoituksia jopa CIC-luokista, mutta kunnollinen ura kaatui orin mahdottomuuteen kouluosuuksissa. Toisin kuten voisi olettaa, Avi kävi usein aivan liikaa kierroksilla kun treenattiin sileällä, mutta esteillä siinä oli juuri sopivasti potkua.
4. tammikuuta 2016 - Takaisin satulaan
Meidän viime vuonna erinomaisesti alkanut hallikausi päättyi vuoden lopulla kuin seinään, kun Avi-ori oli tuttuun tapaansa riekkunut tarhassa, mutta epäonnekkaasti rymynnyt ympäri asti ja loukannut itsensä siinä rytäkässä. Tarhasta hakiessa vastassa oli nolon näköinen ja selvästi liikkumista arasteleva hevonen. Inspektiolla kävi nopeasti selväksi, että vasen etujalka oli vuohisen alueelta kohtalaisen turvoksissa ja kokeilemalla se tuntui lämpimältä käteen. Eläinlääkäriä odottaessamme kylmäsimme turvonnutta aluetta juoksevan vesisuihkun alla. Eläinlääkärin tultua hän palpoi hevosen jalan ja epäili vahvasti sen nyrjähtäneen. Vietäessä vuohisniveltä ääriasentoihin Avi arkoi selvästi ja yritti kiskaista kavion pois eläinlääkärin käsistä. Hoidoksi määrättiin kylmäys niin usein kuin mahdollista vähintään kolmen kolmen vuorokauden ajan, tukiside sekä kipulääkkeet aluksi vajaa viikon ajaksi. Lisäksi ori laitettaisiin tarvittaessa pakkolevolle karsinaan, ellei se malttaisi olla rauhassa pienessä hiekkatarhassa, jolloin sille tulisi tarjota erilaisia virikkeitä ja valvottua, kevyttä liikuntaa akuutin vaiheen mentyä ohi. Energisenä hevosena Avilla meinasikin käpy palaa useammin kuin kerran, kun se joutui oleilemaan yksin pienessä tarhassa. Päivittäinen liikunta hoidettiin kuitenkin pitkälti narun päästä käsin, sillä tarhassa ori meinasi aina riehaantua.
Pelkällä jalkavaivalla emme kuitenkaan selvinneet, sillä vaikka ontuminen jäi pois melko nopeasti ja turvotus sekä lämpö laskivat, oli liikkuminen yhä jäykkää ja varsin epämieluista. Kudosvaurioiden paraneminen ottaa toki aikansa, mutta eläinlääkäri kävi kuitenkin tarkastamassa orin uudemman kerran ja huomasimme sen aristavan vielä kaiken lisäksi selkäänsä. Nopealla palpoinnilla huomattiin selän lihaksiston olevan erityisen kireällä ja todennäköisesti siellä on ollut myös tulehdustilanne päällä, mihin jalkavaivaan annettu suun kautta annosteltu tulehduskipulääke oli kuitenkin akuutissa vaiheessa varmasti jo auttanut. Varmuuden vuoksi kävimme vielä myöhemmin samana iltapäivänä klinikalla kuvauttamassa selän, ettei siellä ollut mitään isompaa ongelmaa. Kaikki oli kuitenkin luuston ja nivelten osalta kunnossa, aluetta ympäröivä lihaksisto oli vain jämähtänyt jumiin äkkinäisen ja yllättävän liikkeen seurauksena. Hoitona käytettiin hevoshierojaa ja erilaisia passiivisia sekä aktiivisia venyttelyharjoituksia. Jossain välin kuntoutusta jatkettiin maneesin puolella maasta käsin tehtävillä harjoituksilla. Avin kanssa selvittiin onneksi isommilta ongelmilta, vaikka aluksi se onnistuikin säikäyttämään meidät oikein kunnolla. Usean kuukauden mittaisen hoitojatkson jälkeen orin selkään asetettiin vihdoin ensimmäistä kertaa satula haaverin jäljiltä ja aloitimme satulasta käsin tapahtuvan kuntoutuksen ja lihaskunnon uudelleenkehityksen keveillä käyntiharjoituksilla. Vaatimattomaksi tavoitteeksi asetimme kisakentille paluun tulevan kesän aikana, ellei tilanne ota takapakkia.
9. kesäkuuta 2015 - Lisää westfaleneita
Uutta verta saapui tänään talliin, kun Cranleigh Equestrian Centrestä hankittiin kaksi uutta hevosta, Cranleigh Avignon ja Cranleigh Dressed To Kill. Tallin vanhemmat westfalenit ovat pitkälti sukua keskenään, joten kaksi sen rotuista hevosta olivat enemmän kuin tervetulleita rikastuttamaan hevoskantaa. Lähdin hakemaan hevoskaksikkoa tiistaina aamuyöstä aikaisella laivalähdöllä, ja olin Cranleighin tiluksilla noin puolen päivän aikoihin. Tallin omistaja Kida oli laittanut uudet hevoseni lähtökuntoon, ja hoidimme vielä ennen kotiinpaluuta parit asiakirjat kuntoon, minkä jälkeen menin tapaamaan hevosia, jotka Isossa-Britanniassa asuva ystäväni oli käynyt koeratsastamassa ja antanut minulle tuomionsa, joka oli positiivinen. Avignon katseli hieman epäluuloisena minua saapuessani orin karsinanovelle, mutta tuli kuitenkin hetken päästä haistelemaan kaulaansa kurotellen. Ori ei tainnut kovin herkästi tutustua uusiin tuttavuuksiin, mutta tämä antoi minun kuitenkin taluttaa itsensä kiltisti kuljetusautoon. Kotimatka sujui hyvin, eivätkä hevoset jännittäneet laivassakaan oloa yhtään sen enempää, kuin olin luullut. Suomen kamaralle saavuttuamme edessä oli vielä parin tunnin automatka, minkä jälkeen olimme Prime Sporthorsesissa. Aviksi kutsuttu ori haisteli jännittyneenä ilmaa, mutta rauhoittui kuitenkin nopeasti tyhjentämään karsinassa odottanutta heinäverkkoa.
Virtuaalihevonen | A sim-game horse
